UAP eli luutumaton kyynärpään uloke on yksi kyynärniveldysplasian muoto. Nykyisin tosin oikea termi kyynärniveldysplasialla on kehityksellinen kyynärnivelsairaus.
Kyynärpään ulokkeella on tärkeä tehtävä kyynärnivelen tukemisessa: koiran varatessa jalalle painoa, kyynärpään uloke painuu olkaluun kyynärlisäkekuoppaan estäen kyynärnivelen liikkeen sivuttaissuunnassa.
ANATOMIASTA
Kyynärnivel on kyynärluun, värttinäluun ja olkaluun muodostama nivel, jossa on kolme ”nivelosastoa”: olkaluun ja kyynärluun välillä (humero-ulnaarinen nivel), olkaluun ja värttinäluun välillä (humero-radiaalinen nivel) sekä värttinä- ja kyynärluun välillä (radio-ulnaarinen nivel). Olkaluun telassa on aukko (fossa olecrani), johon kyynärluun kyynäruloke työntyy jalkaa ojennettaessa. Terveessä nivelessä nivelpinnat ovat kongruentit, eli yhdenmukaiset.
Kyynärnivelen pääliikesuunnat ovat ojennus ja koukistus, mutta kyynärnivelessä tapahtuu myös hieman sisäkiertoa (supinaatio) sekä ulkokiertoa (pronaatio).
TAUSTAA
Isoilla koirilla kyynärpään ulokkeen ja itse kyynärluun välissä on luutumiskeskus, joka luutuu normaalisti viimeistään 5 kk ikään mennessä. Jos luutuminen on jostain syystä viivästynyt, tai luutumista ei tapahdu, puhutaan luutumattomasta kyynärpään ulokkeesta.
Tämänkään vaivan taustasyytä ei kunnolla tiedetä, mutta perinnöllisyydellä epäillään olevan asian kanssa tekemistä, sillä tietyillä roduilla UAP:ta esiintyy enemmän. Saksanpaimenkoira on näistä selvästi yleisin, muita rotuja ovat mm. labradorinnoutaja, newfoundlandinkoira, berninpaimenkoira, mastiffi ja rottweiler, eli koirat ovat yleensä suuria tai jättirotuisia.
Muita syitä UAP:lle voivat olla hormonit, ruokinta (esim. liiallinen kalsium), ylipaino sekä trauma. Myös osteokondroosia on epäilty UAP:n aiheuttajaksi.
Uroksilla UAP:ta esiintyy noin 2 kertaa enemmän kuin nartuilla.
OIREET
Oireet alkavat (tai ne huomataan) yleensä 6-12 kk iässä. Oireena on vaihtelevaa ontumista, joka saattaa pahentua liikunnan jälkeen, tai koira voi olla jäykkä aamulla levolta noustessa. Oireita voi olla hyvinkin vaikea huomata, mikäli vaiva on molemmissa jaloissa (n. 20-35 % tapauksista). Eläinlääkärillä havaitaan kipua kyynärnivelen ojennuksessa, ja nivel voi olla turvoksissa. Diagnoosi varmistuu röntgenkuvilla, joissa nähdään luutumaton kyynärpään uloke.
HOITO
Hoitosuositus on ensisijaisesti kirurginen. Kyynärnivel tarkistetaan inkongruenssin ja sisemmän varislisäkkeen varalta esim. tähystämällä, sillä UAP:n yhteydessä inkongruenssia on jopa 50-100 %:lla ja sisemmän varislisäkkeen sairautta 13-30 %:lla koirista. Tarvittaessa sisemmän varislisäkkeen irtopala poistetaan ja nivelpinta tuoreistetaan sekä kyynärluun yläosaan tehdään ns. tuplaviisto sahaus (bioblique ulnar osteotomy) nivelpintojen saattamiseksi samalle tasolle. Kyynärpään uloke kiinnitetään ruuvilla. Kirjallisuudessa mainitaan myös, että vanhoilla koirilla tai pahoissa tapauksissa kyynärpään uloke voidaan poistaa kokonaan. Toisaalta mainitaan, että tämä vaihtoehto olisi vasta viimeinen, koska kyynärnivelestä tulee tämän jälkeen epästabiili.
Nykyisin myös proteesikirurgia alkaa olla kehittynyttä, ja koirille onkin jo olemassa kyynärnivelen kokoproteeseja.
Konservatiivinen hoito on suositeltavaa vain vanhoille koirille, joilla on jo voimakkaat nivelrikkomuutokset.
ENNUSTE
Ennuste on sitä parempi, mitä aikaisemmin UAP huomataan ja hoidetaan. Niveleen voi kehittyä nivelrikkoa kirurgisesta hoidosta huolimatta, mutta tällöin nivelrikko etenee usein hitaammin, eikä koira ole niin kivulias.
Lähteitä:
Brinker, Piermattei, and Flo’s Handbook of small animal orthopedics and fracture repair. 5th edition. Elsevier 2016.
Johnston SA & Tobias KM. Veterinary Surgery Small Animal. Second edition. Elsevier 2018.
Arthurs G, Brown G, Pettitt R (toim). BSAVA Manual of canine and feline musculoskeletal disorders. A Practical guide to lameness and joint disease. 2nd edition. BSAVA, Gloucester:2018.
https://www.fitzpatrickreferrals.co.uk/orthopaedic/ununited-anconeal-process-uap/
Kyynärnivel sivusta
Kyynärnivel edestä
Tähystyskuva UAP:sta. Kyynärpään uloke ylhäällä vasemmalla. Kyynärluun ja kyynärpään ulokkeen välissä nähdään voimakasta villusmuodostusta.
Röntgenkuva UAP:sta. Röntgenkuvassa nähdään myös lisääntynyttä tiiviyttä UAP:n ja kyynärluun välissä. UAP on siis yrittänyt luutua, mutta tällä koiralla luutuminen ei onnistunut, jonka vuoksi koira oli kipeä. Röntgenkuvassa ei näy selvää inkongruenssia, mutta tähystämällä havaittiin lievä inkongruenssi.
UAP on kiinnitetty paikalleen ruuvilla. Lisäksi kyynärluuhun on tehty tuplaviisto sahaus (bioblique ulnar osteotomy), jotta kyynärnivelen nivelpinnoilla on mahdollisuus olla samalla tasolla.
